26.12.2011

Raatihuone hienossa valaistuksessa.
Jouluaatto...
Onneksi sisälle voi luoda tunnelmaa.

Jopa hieman lunta.

21.12.2011

Paketteja


 


Metro-lehden kanteen kääritty yllätys. :)
<>
 
Aikakauslehdestä repäistyjä sivuja uusiokäytössä.

Viime ja tämän joulun paketteja. On hauskaa tehdä paketteja käyttämättä väriaineilla kyllästettyjä ja kierrätykseen kelpaamattomia papereita. Muovinaruakaan en enää itse osta, nyt sitä oli saatavilla. Joskus paketteja ei raaskisi avatakaan, mutta onneksi ne voi tallentaa kameralla =).

11.12.2011

Tampereen joulutorilla




Tampereen joulutori päihittää mielestäni Helsingin Tuomaan markkinat, jotka ovat tänä vuonna empiremäisyydessään kolkolla Senaatintorilla. Ja Tampereelta saa tänä vuonna myös glühweiniä! Oppia joulumarkkinatunnelmaan on (jouduttu) hakemaan Saksan Essenistä asti. Kävin äskettäin myös Tallinnan vanhan kaupungin joulutorilla, joka on ihanan idyllinen, mutta tarjonta oli lähinnä samoja villaneuleita joka kojussa.

29.11.2011

Mistä kiva munakello?


Santa ajastin by Sagaform. Liian sesonkiin sidottu.


Muumipeikko-ajastin. Hmm, hyvä idea, mutta liian härpäkemäinen.


Kello ja ajastin by Thomas Bai. Ok, muttei kuitenkaan. Samalla merkillä on kuitenkin päheä herätyskello.


Bingo! Ajastin by Zassenhaus. Useita värejä.

Pitkästä aikaa. Gradu vie ajan ja mehut, mutta välillä pitää humputella. Tänään ostin Zassenhausin ajastimen punaisena. Kivaa "munakelloa" on ollut yllättävän vaikea löytää. Tuon saa kätevästi magneetilla jääkaapin oveen. Kun olin lapsi, meillä oli kotona liesi, jossa oli kiinteä ajastin. Sen jälkeen olen asunut useissa asunnoissa, mutta yhdessäkään ei ole sellaista hellaa ollut. Kummallista. Onpahan yksi kiva jääkaappimagneetti lisää.

17.9.2011

Imetysnukkeja hyvän asian puolesta


Törmäsin Imetysnukke huutokauppa -sivulle, jossa voi tehdä tarjouksen valitsemastaan nukesta ja tukea samalla Afrikan ruokakriisistä kärsiviä Unicefin kautta. Tämä jos mikä on ihailtavaa käsityöläisyyttä! Kankaatkin ovat suurimmaksi osaksi kierrätettyjä.

5.9.2011

Poikkea putiikissa!

Tällä viikolla Helsingissä järjestetään Poikkea Putiikissa -kampanja, joka kestää lauantaihin asti. Tapahtumia on mm. koko viikon kestävä Arabian vanhojen eläinfiguurien näyttely Astialiisassa, keskiviikkona farkkujen valmistuksesta kertova dokumentti China Blue Nudgessa, perjantaina teetarjoilu Demmers Teehausissa ja ke-la kotimaisen lastenvaatemerkki Little Copenhagenin pop-up shop Sanomatalon Wayne's Coffeessa.

Tässä koottuna putiikkeja, joissa en ole itse tullut käyneeksi, vaikka on monesti pitänyt. Ainakin osassa kampanjan putiikeista on myös alennuksia.

1.9.2011

Marjaonni






Polka Jamin uudet Marjaonni-kuvat korteissa ja julisteissa ovat ihastuttavia, kuten Polka Jamin kuvitukset aina. Myös keittiöpyyhkeitä on tulossa!

28.8.2011

Werstaalla









Työväenmuseo Werstas Tampereella.

10.8.2011

Kaupungin kaunistuksia

Kultakutri (Matti Haupt, 1952) pyynikillä.
On se lumoava.

Runoilija ja muusa eli Aleksis Kiven muistomerkki vanhan kirjastotalon edessä. (Wäinö Aaltonen 1926-28)

Tanssiva tyttö (Väinö Richard Rautalin 1950) Sorsapuistossa.

Kurun haaksirikon muistomerkki (Yrjö Liipola 1940) Näsikalliolla.

Karhu (Mauno Juvonen 1956) Kalevassa, Tarkonpuistossa. Puutarhuri Viljo Tarkko panosti lasten leikkipaikkoihin. Hänelle omistetussa pikku puistossa on patsaskin lasten ulottuvilla.
Suru Pyynikin kirkkopuistossa (Wäinö Aaltonen 1963).

Suosikkini Kultakutrin lisäksi.

Näsikallion suihkukaivo (Emil Wikström 1913) Hämeenpuiston pohjoispäässä. Kauppias Nikolai Tirkkonen lahjoitti kaupungille veistokset 40-vuotisen toiminimensä kunniaksi. Huipulla istuu Pohjanneito kultalankaa kehräten. Etualan patsaat kuvaavat tehdas- ja kotiteollisuutta. Patsaissa on luodinreikiä vuoden 1918 taisteluista.


Kevät (Väinö Richard Rautalin 1937) Aleksanterin kirkon edustalla. Neljä pikkupoikaa tanssii piirissä sammakoiden kastellessa heidät.


Suomen Kuvanveistäjäliitto ry on myöntänyt Tampereen kaupungille vuonna 1992 Pro Sculptura -mitalin erityisistä ansioista modernin suomalaisen kuvanveistotaiteen edistämiseksi. Jo ennen kaupungin panostusta löytyi Tampereelta aikanaan lukuisia mesenaatteja, jotka lahjoittivat kaupunkitilaan patsaita. Heitä ovat mm. vuorineuvos Emil Aaltonen ja tehtailija Rudolf Winter, jonka lahjoitusrahasto on käyttänyt rahaa myös Pyynikin näkötornin rakentamiseen.

Lähde: Tampereen patsaat ja muistolaatat -kirja

21.7.2011

Wilhelm von Nottbeckin puistossa








Wilhelm von Nottbeck tuli Tampereelle 1836, siirtyi myöhemmin Finlaysonin tehtaanjohtajaksi ja vaikutti täällä kuolemaansa 1890 asti. Tehdas ohitti kehityksessä kaupungin. Ensimmäisessä kuvassa on Finlaysonin (ent. Alexanderin) palatsi, Wilhelmin pojan kodikseen rakentama talo, joka on nykyään ravintola. Palatsin puistossa on kaksi suihkukaivoa, Tampereen ensimmäinen veistos kotkaveistos, muistotaulut ja aurinkokello. Kotka on omistettu tsaari Aleksanteri I:lle, joka vieraili kaupungin tyngässä 1819.
Ensimmäisessä muistolaatassa vihjataan tsaarin keksineen Tammerkosken voiman. Oikeasti englantilainen John Paterson pisti sen merkille ja kertoi kosken voimasta Pietarissa konemestari James Finlaysonille. Koskiputouksella tosin toimi paperiruukki jo 1780-luvulla. Toinen muistolaatta on omistettu Aleksanteri II:lle hänen vierailunsa kunniaksi.


lähteet: Tampereen kaupungin kulttuuripalveluiden Wilhelm von Nottbeckin Tampere -esite, Tampere-Seuran Tampereen patsaat ja muistolaatat -kirja ja nettisivusto Pirkanmaan teollisuushistoriaa.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...